tiistai 19. heinäkuuta 2016

Vanha elämäni


Pääset koulun ohitse kerrostaloille. 
Laahustat hiljaa ensimmäisen rapun ovelle ja kiskaiset painavan oven auki.
Kiireehdit monia rappusia juoksemalla ylöspäin.
Et huomaa sulkea kengän nauhojasi, 
mutta vältät kompastumasta niihin.

Saavutat vihdoin kotioven.
Pystyt erottamaan hieman vinoon heilahtaneen olkisydämen..
Siirrät sen takaisin paikalleen ja hengästyneenä
avaat kotioven. Vältät lemmikkiäsi.
Istut puiselle punaiselle piirongille.
Et sano mitään.

 Pidät katseesi kengän kärjissäsi.
Huomaat kuinka mustat maiharisi ovat kuluneet
kärjistä lähes ruskeiksi. Ne ovat sinun arvokkaimmat
kenkäsi.. Korjaat ne mielummin kuin ostaisit uudet.
Erotat pohjan repsottavan puoliksi irti kengästä.

Pian pinkit lapasesi tippuvat punaiselle piirongille.
Hiljainen henkäys peittyy koiran hännän heilutuksen 
aiheuttamiin ääniin. Hierot pehmeällä kädelläsi
kyyneleesi pois kasvoiltasi, etkä pysty sanomaan vieläkään 
mitään..

Pian äitisi juoksee ohitsesi keittiöön. 
Tiukka ilmapiiri kahlitsee ajatuksesi,
mutta yrität peittää ahdistuksesi ja hymyillä.
Irroitat oikean puoleisen kuulokkeesi..
"Hei äiti~" Miten tämä päivä on mennyt..?" yrität aloittaa keskustelun, muttet saa vastausta. Kuulet musiikin pauhaavan korvassasi.

Riennät jälleen huoneeseesi vilkaisematta taaksesi.
Peität loputkin kyyneleet kädelläsi.
Otat matkapuhelimesi ja alat surffailla
internetissä. Löydät monia linkkejä
eläimiä kohtelevaan eläinoikeuksien muuttamiseksi.

Hymyilet.
Peität surusi.

Alat vastaamaan uusille nettikavereillesi.
Hengähdät.
Hengen vetojen aikana toivot kaiken muuttuvan
piirteäksi, sekä unohtamaan mieltäsi painavat asiat.

Kuittaan tänään tämän~


(Huom.Tarinassa tosifaktoja sekoitettuna fiktioon.)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti