Aamulla heräsin todella myöhään. Vasta puoli seitsemän! Pyörin sängyssä puoli kymmeneen asti. En olisi halunnut liikkua huoneestani ulos ollenkaan. Hoitaja oli tullut huoneeseeni ennen kymmentä ja säikähdin häntä. Aamupalan syöminen oli tuskaista,sillä jännitin palaveria. Äiti tulisi myöhässä sillä linja-auto ei olisi Porissa ennen klo:11:10. Äiti pääsi yksikköön vasta hieman vaille puoli kaksitoista. Ahdistuin kun lääkäri ja hoitaja syyttivät äitiä. Palaverissä olin hiljaa. Kuulemma äitini olisi "syypää" minun vointiini.. En ymmärtänyt miten muut paitsi omahoitajani moittivat äitiä. Hänhän teki parhaansa.. Kuin minua ja perhetttäni haluttaisiin vain moittia -.- Minulla meni hermo,kun lääkäri väitti äidin kääntäneen käsitykseni yhdestä lääkkeestä. Tuhahdin ja huudahdin, että en halunnut aloittaa lääkettä liivatteen takia. "Kaikki" puhuivat päällekäin, tiuskivat, piilovittuilivat ja asiat eivät edenneet. Onneksi noin kahdentoista aikaan omahoitajani antoi minun lähteä kesken palaverin. Odotin puoli kahteen asti äitiä palaverista. Jännitin lopputulosta turhaan,koska mitään merkityksellistä ei tapahtunut. Siis.. Ei yhtään mitään.
Olin äidin kanssa kaupungilla. Osasimme nauttia tilanteesta vaikkei ollutkaan paljoa rahaa. Kerrankin oli tarpeeksi aikaa tehdä jotain. Näöntarkastuksesta paljastui näköni huonontuminen. Varasimme kivat pyöreät lasit. Väritys oli hieman kysenalainen,mutta ihastuin laseihinsilti todella paljon. Toivon että saamme jotenkin rahaa niihin,että joku päivä saisin ne :D
Olen alkanut syrjääntyä jälleen ihmisistä. Isoissa porukoissa on hankala olla. Mielestäni myös muut vaikuttavat pirteämmiltä jos en ole heidän seurassa. Aluksi luulin vain olevani "vainoharhainen", mutta nykyään yritän vain ymmärtää ettei useita ystävyyssuhteita helposti ns. sada taivaalta. Yksikössä minulla on kavereita. Lopulta tuntuu, etten kelpaa omana itsenäni. Voi olla hieman karua sanoa näin sillä tiedän heidän joskus lukevan blogiani.. Kuitenkin olen tosissani.
Varmuudella olen ymmärtänyt, että äiti, koirani, Ametisti, mummini ja nuorin tätini ovat ainakin välittäneet minusta joskus.<3
Olen voimaton. Haluaisin piristää Ametistia jotenkin :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti