a, Yksiköstä lähtö pian,Ametisti selviää yhä,uusi pyörä & uusi koulu

Haluan parantua kokonaan tai oppia elämään sairauksieni kanssa. Nykyään silti.. Olen umpi kujassa. Joka toinen päivä haluaisin "päättää päiväni". Taistelen ajatuksiani vastaan. En voi puhua muille. Sillä en saisi lopulta tarvitsemaani apua. Minun pitää vain kokeilla pärjätä "normaalissa" elämässä ilman yksikköä yms. En pääse vielä edes liikkumaan huoneestani ulos niin että saisin kunnolla happea, koska olen niin ahdistunut ja jännittynyt.
Pian pääsen kotiin koirani ja äitini luokse <3 Saan ainakin yrittää..

Minulle puhuttiin,että he odottavat minua tulemaan yksikköön moikkaamaan muita. Kuitenkaan he eivät tiedä miten huono vointi minulla on nykyään. En jaksa edes selittää. Sanon vain kaikille voivani hyvin ja olevani vähän ahdistunut :'D Voihan olla, että kuvittelen vointi huonommaksi ja olenkin "terve". Oma hoitajani kysyi juuri hetki sitten mitä toivoisin läksiäiseksi ruuaksi.. "En tiedä." (Ajatukset: Heh.. En mitään,koska en halua lihota!!Yritätkö tosissaan saada minusta porsaamman kuin nyt olen?) Huoh.. En jaksa jauhaa asioitani.. Ne tuntuvat kirjoitettuina hyvin yksitoikkoisilta :/



Nykyään yritän pyrkiä siihen, että peitän paremmin tunteeni. Päästin hetki sitten liian herkästi ihmisiä tunteisiini. Minulla ei oikeutta olla surullinen, ahdistunut, masentunut, itsetuhoinen tai allapäin. EI. Koska olen paremmassa kunnossa ja olen onnellinen.

Kuulin Angelilta, että Miracle käy sairaalakoulua. Tajusin hänen olevan siis yksikön yläpuolella olevassa toiminnallisessa avohuollossa. Minulla on häntä niin ikävä! ._. Toivon hänen pärjäävän nyt itsensä kanssa. Hänellä tulee olemaan varmasti oma elämä ja hyvä sellainen.

Ametisti tulee ehkä syksyn aikana yksikköön! Jos olen kunnossa ja saan lähdetyksi niin voin nähdä häntä! :3 <3 Pelkään etten pysty paljoa nähdä häntä koska en halua jättää hänelle minun masentuneisuutta. Olen hänen  tukenaan silti mahdollisimman paljon <3 Tsemppiä Ametisti :D <3

Aloitin uudessa koulussa. Jännitin todella paljon sinne menemistä ja olen molempina päivinä syönyt kaikki tarvittavani (3kpl per. päivä). Nukun huonosti.. Kuitenkin luokkani oli kerrankin mukava :3 Sain heti kaksi tuttua/luokkakaveria jotka ottivat minut mukaansa. Tästä yllätyin sillä en odottanut niin hyvää vastaanotttoa.

Tänään lötysin heidän kanssa kaikki geokätköt(?) ja en eksynyt. Aion parantaa keskiarvoni ainakin 8,50. Minun pitää ottaa itseäni niskasta kiinni. Haluan päästä haluamaani luokioon jos jaksan elää siellä.



Kohti huomista ---> Lupasin Ametistille yrittää elää niin kauan kuin pystyn. (Love ya,my friend~<3 )